Braintastic

Eräänlaisena "ihmistieteilijänä" aivot on yksi mielenkiintoisimmista asioista mitä voi tutkia, sillä aivomme määrittelevät elämäämme ja antavat tiedollemme rajat. Harvoin sitä tulee ajatelleeksi, kuinka päivittäinen päätöksentekomme muodostuu, tai ylipäätään koko se henkilökohtainen maailmamme, jota pidetään ruumiista irrallisena tietoisuutena. En todellakaan ole mikään aivojen asiantuntija, mutta otan tässä esiin muutaman mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen.

Aivot

Se osa, jota aivoista pidetään "inhimmillisimpänä", on ns. aivokuori, joka muodostaa noin 80% aivojemme massasta. Aivokuori voidaan jaotella osiin, joilla on oma pääasiallinen tehtävänsä. Käytännössä aivot siis toimivat kokonaisuutena, ei tarkkarajaisesti osiensa kautta.

Takaraivolohko käsittelee ensisijaisesti visuaalista informaatiota.

Ohimolohko liittyy muistiin, visuaaliseen tunnistamiseen sekä tunteiden ja äänien prosessointiin.

Päälaenlohko tärkeä avaruudellisuuden hahmottamisessa.

Etuaivolohko aivojen toimeenpaneva osa, sillä siellä käsitellään "kauaskatseisuutta" vaativia tehtäviä, kuten suunnittelua ja päämäärien asettamista.

Aivot jakautuvat myös kahteen aivopuoliskoon, vasempaan ja oikeaan, joiden välinen informaatio kulkee ns. aivokurkiaisen kautta.. Vasen aivopuolisko huolehtii usein tarkemman infon käsittelystä, kuten logiikasta ja kielellisistä tehtävistä. Oikea aivopuolisko taas on tekemisissä laajempien kokonaisuuksien kanssa, ja siihen liittyvät avaruudellista hahmotuskykyä ja luovuutta vaativat tehtävät. On myös väitteitä siitä, että ihmiset voidaan jakaa ryhmiin sen mukaan, kumpaa aivopuoliskoa he käyttävät enemmän. Luovat ihmiset oikeaa ja loogiset vasenta.

Informaatio kulkee neuronien välityksellä, joita on aivoissa vaatimattomat 100 miljardia. Neuronit siis lähettävät "sähköisiä viestejä" aivojen ja kaikkien kehon osien välillä, sekä aivoissa itsessään. Tärkeitä aivojen toiminnan kannalta ovat myös ns. gliasolut, jotka muodostavat noin puolet aivoista.

Edellä oleva on yksinkertaistettua tietoa, joka antaa jonkinlaista kuvaa siitä mitä päämme sisällä oikein on. Aivot ovat monimutkainen kokonaisuus, josta tuskin tiedetään vielä puoliakaan. 

Huijariaivot

Jotta kykenisimme käsittelemään jotenkin kaikkia niitä ärsykkeitä, joita aistielimiimme tulvii, aivomme käsittelevät osan infosta automaattisesti. Tehdessämme päätöksiä, emme ole tietoisia niistä prosesseista, jotka ovat jo tapahtuneet aivoissamme ennen julkilausuttua päätöstämme. Esimerkiksi mainostajat käyttävät tätä faktaa hyväkseen, ja onkin hyvä olla tietoinen niistä prosesseista, joita päätöksentekoomme liittyy.

 

Aivot lautasella

 

Jos tiedät tai omaat käyttämättömät aivot, ne voivat olla myös hyödyksi. Nimittäin ruokana. Ei kuitenkaan raakana zombie-tyyliin, edellä ohje aivoruuan valmistamiseksi. (En ole testannut, ja tuskin tulen testaamaan).

Ainekset

3 kananmunaa
1 rkl jauhoja
tuoretta persiljaa
pippuria
150 g voita
suolaa
1 kg aivoja
puolikkaan sitruunan mehut

Huuhtele aivot kylmässä vedessä. Keitä suolatussa vedessä n. 10 minuuttia. Kaada vedet pois ja laita kylmään veteen jäähtymään. Paloittele, heitä jauhot ja mausteet sekaan. Lisää kananmunat ja ruskista voissa, kunnes kananmuna on kypsää.

ÄO-testi

Jos et ole varma, olisiko sinun aivosi hyödyllisemmät lautasella kuin päässäsi, testaa älykkyysosamääräsi osoitteessa http://tieku.fi/aotesti

 

 

Lähteet

R. Siegler ym.; How children develop
www.cooks.com

Coffee or tea?

Kahvi, tuo suomalaisten lempijuoma. Tee, tuo hippien ja kiinalaisten mummojen lempilämmike. No ei, vakavasti ottaen teetä ja erityisesti vihreää teetä pidetään terveysjuomana, joka mm. laihduttaa ja suojaa syövältä, kun taas kahvi polttaa vatsoihimme reikiä ja saa teinit kofeiinikoukkuun. Mutta miten asian laita todella on? Millaisia terveyseroja kahvilla ja teellä on, ja kumpi meidän pitäisi valita?

Kofeiini

Kahvia nautitaan usein juuri sen kofeiinista johtuvan piristävän vaikutuksen vuoksi, kun taas teetä ei niinkään nautita sen uneliaisuutta vähentävien ominaisuuksien vuoksi. Kupillinen (1,25 dl) suodatinkahvia sisältää noin 100mg kofeiinia, kun saman määrän saamiseksi mustasta teestä täytyy kuumaa juomaa litkiä 2,5 desilitraa. Jos taas juo vihreää teetä, 100mg kofeiinia saa noin 6,25 desilitrasta. Jos siis haluaa väsymyksestä eroon, kannattaa ehdottomasti valita kahvi, tai lievempi vaihtoehto, musta tee. Tai päiväunet.

Suurista määristä kofeiini voi kuitenkin olla myös haittaa. Se voi aiheuttaa erilaisia vatsavaivoja (tai pahentaa niitä) ja
sydämentykytyksiä. Tässäkin täytyy kuitenkin muistaa, että haitta- ja hyötyvaikutukset ovat suhteessa yksilölliseen sietokykyyn. Kofeiinilla on siis myös hyötyvaikutuksia, sillä sopivissa määrin (n. 3-5 kupillista päivässä) se mm. parantaa tarkkaavaisuutta ja lähimuistia, ja voi antaa suojaa joitakin tauteja vastaan.

Vihreä tee

Vihreää teetä pidetään siis terveyttä edistävänä juomana. Miksi? Ensinnäkin siinä on tutkimusten mukaan paljon mm. antioksidantteja ja flavodoineja. Nämä ainesosat suojaavat soluja, toisin sanoen ne estävät soluja vaurioilta, vanhenemiselta ja mutaatioilta, kuten syövältä. Terveellisten ainesosien ansiosta vihreää teetä pidetään myös laihdutusjuomana, sillä flavonoidit estävät rasvan kertymistä kudoksiin (ei, tämä ei ole silti ihmelääke liikalihavuuteen). Tärkein vihreän teen ainesosista ovat ns. katekiinit, joiden väitetään solujen suojaamisen ja kalorinpolton lisäksi estävän syöpää ja pienentävän kasvaimia. Katekiinit voivat myös tappaa viruksia ja bakteereja. Vihreää teetä suositellaan juomaan vähintään kaksi kupillista päivässä terveysvaikutusten saamiseksi.

Kuulostaa vakuuttavalta, eikö?

Ympäristön näkökulma 

Koska olen ärsyttävä ituhippi, otan vertailun vuoksi esiin myös ympäristön näkökulman. Löysin nimittäin Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta artikkelin, jossa otetaan esiin kahvin- ja teentuotannon erot suhteessa ympäristölle aiheutuneeseen haittaan. Sen mukaan yksi kahvikupillinen (1,25 dl) kuluttaa maaperää 190 grammaa, kun taas yksi teekupillinen (2 dl) kuluttaa maaperää 30 grammaa. Kuulostaa pieneltä, mutta X kertaa reilut 7 miljardia = vitusti.

Ihmettelyä ja nautintoja

Mitä ja miksi? 

Nimi Smoothe (sujuva, kitkaton, pehmeä jne.) viittaa tietynlaiseen elämänasenteeseen, stressittömyyteen ja rentouteen. Se liittyy osaltaan myös blogin sisältöön, jonka tarkoituksena on pysähtyä hetkeksi ja ihmetellä ympäristöä ja nauttia sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Tässä blogissa aion julkaista erilaisia oman mielenkiintoni kohteena olevia juttuja, jotka toivottavasti ruokkivat myös jonkun muun tiedonjanoa. Tämä ei ole päiväkirja, tai henkilökohtaisuuksia paljasteleva blogi, vaan blogi, joka perustuu ihmettelyyn ja jatkuvaan uuden oppimiseen ja testailuun. Kuitenkaan tässä blogissa ei pohdita filosofisia kysymyksiä, opetella matemaattisia kaavoja tai tehdä tieteellisiä kokeita mythbusters -tyyliin. Ehkä. 

Yksi syy tämän blogin perustamiseen on lähes pakonomainen tarpeeni etsiä vastauksia kaikkiin mieltäni askarruttaviin kysymyksiin. Ja "tutkiva journalismi" on mielekkäämpää säilyttää kirjoitettuna kuin muistoina omassa, hieman heikohkossa, muistissani. Nämä kysymykset voivat liittyä oikeastaan mihin tahansa, mutta ainakin viime aikoina suuressa osassa on ollut hyvinvointi sen laajassa muodossa. Esimerkkinä hyvä, terveellinen ja laadukas ruoka, johon luultavasti myös iso osa tämän blogin julkaisuista liittyy. Pidätän kuitenkin oikeuden muutoksiin.